Competum

In English

contact@competum.fi

pasi.valtonen@competum.fi

+358-400 609 205

Painer vs. Standard Verlags GmbH etc

EUROOPAN UNIONIN TUOMIOISTUIMEN TUOMIO Asiassa C‑145/10 Eva-Maria Painer vastaan Standard Verlags GmbH ym. (Useita vastaajia).

Back to Blogs

Koko tuomio on luettavissa Euroopan Unionin tuomioistuimen sivuilta.

Read the full JUDGMENT OF THE COURT

Kantajana on yksityisenä ammatinharjoittajana toimiva valokuvaaja Eva-Maria Painer ja vastaajina viisi lehtitaloa: Standard VerlagsGmbH (jäljempänä Standard), Axel Springer AG (jäljempänä Axel Springer), Süddeutsche Zeitung GmbH, Spiegel‑Verlag Rudolf Augstein GmbH & Co KG ja Verlag M. DuMont Schauberg Expedition der Kölnischen Zeitung GmbH & Co KG ja joka koskee sitä, että nämä lehtitalot ovat käyttäneet Natascha K:sta otettuja valokuvia.

Tapauksen tausta ja tapahtumat:

Painer on työskennellyt useita vuosia itsenäisenä valokuvaajana ja kuvannut muun muassa lapsia päiväkodeissa. Hän oli tällaisessa yhteydessä ottanut valokuvia Natascha K:sta, suunnitellut kuvan taustan, päättänyt kuvattavan asennosta ja kasvojen ilmeestä, ottanut valokuvat ja kehittänyt ne (jäljempänä riidanalaiset valokuvat).

Sen jälkeen kun 10-vuotias Natascha K. siepattiin vuonna 1998, toimivaltaiset turvallisuusviranomaiset antoivat etsintäkuulutuksen, jossa käytettiin riidanalaisia valokuvia.

Natascha K. onnistui vuonna 2006 pakenemaan sieppaajaltaan.

Natascha K:n paon ja hänen ensimmäisen julkisen esiintymisensä jälkeen pääasian vastaajat julkaisivat riidanalaiset valokuvat lehdissä ja mainituilla internetsivustoilla mainitsematta kuitenkaan valokuvien tekijän nimeä tai käyttäen jonkin muun tekijän kuin Painerin nimeä.

Handelsgericht Wien :in ennakkoratkaisukysymykset unionin tuomioistuimelle ja niiden vastaukset:

Kysymys: 1) Onko asetuksen N:o 44/2001 6 artiklan 1 alakohtaa tulkittava siten, ettei sen soveltamiselle ja kanteiden käsittelylle yhdessä ole esteenä se, että useita vastaajia vastaan nostetut kanteet, jotka koskevat sisällöltään samanlaisia tekijänoikeuden loukkauksia, perustuvat jäsenvaltioiden erilaisiin mutta sisällöltään olennaisilta osin samanlaisiin oikeudellisiin perustoihin, kuten on asia niiden sääntöjen osalta, joita sovelletaan kaikissa Euroopan valtioissa kieltomääräykseen tilanteessa, jossa tuottamuksella ei ole merkitystä, oikeuteen saada kohtuullista korvausta tekijänoikeuden loukkauksista ja oikeuteen saada vahingonkorvausta sääntöjenvastaisesta käytöstä?

Vastaus 1)   Tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22.12.2000 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 6 artiklan 1 alakohtaa on tulkittava siten, että tämän säännöksen soveltamiselle ei ole esteenä se, että useita eri vastaajia vastaan nostetut kanteet, jotka koskevat sisällöltään samanlaisia tekijänoikeuden loukkauksia, perustuvat jäsenvaltioissa erilaisiin oikeudellisiin perustoihin. Kansallisen tuomioistuimen tehtävänä on arvioida kaikkien asiassa esiin tulleiden seikkojen perusteella, onko vaaraa siitä, että kanteiden käsittely eri oikeudenkäynneissä johtaa keskenään ristiriitaisiin ratkaisuihin.

Kysymys 2)

a) Onko direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 5 kohdan kanssa, tulkittava siten, ettei sen soveltamiselle ole esteenä se, että teosta tai muuta suojattua aineistoa lainaava lehtiartikkeli ei ole tekijänoikeudella suojattu kirjallinen teos?

b) Onko direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 5 kohdan kanssa, tulkittava siten, ettei sen soveltamiselle ole esteenä se, että lainattuun teokseen tai muuhun suojattuun aineistoon ei ole merkitty tekijän tai taiteilijan nimeä?

Vastaus 2)     

a) Direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan d alakohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 5 kohdan kanssa, on tulkittava siten, ettei sen soveltamiselle ole esteenä se, ettei teosta tai muuta suojattua aineistoa lainaava lehtiartikkeli ole tekijänoikeudella suojattu kirjallinen teos.

b) Direktiivin 2001/29 3 artiklan d alakohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 5 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että sen soveltamisen edellytyksenä on velvollisuus mainita teoksen tai muun suojaa saavan aineiston, joita on lainattu, lähde ja tekijän tai taiteilijan nimi. Jos nimeä ei direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan e alakohdan perusteella kuitenkaan ole mainittu, tätä velvollisuutta on katsottava noudatetun jo sillä, että lähde on mainittu.

Kysymys 3)     

a) Onko direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan e alakohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 5 kohdan kanssa, tulkittava siten, että sen soveltaminen yleistä turvallisuutta edistävän rikosasiaa koskevan oikeudenkäytön mukaisesti edellyttää turvallisuusviranomaisten konkreettista, ajankohtaista ja nimenomaista pyyntöä valokuvan julkaisemiseksi, toisin sanoen valokuvan julkaisemista etsintätarkoituksessa viranomaisen määräyksestä, ja että muutoin tekijänoikeutta on loukattu?

b) Jos kysymykseen 3 a vastataan kieltävästi, voivatko tiedotusvälineet nojautua direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan e alakohtaan myös silloin, kun ne päättävät itse ilman vastaavanlaista viranomaisten etsintäkuulutusta siitä, julkaistaanko kuva ’yleisen turvallisuuden nimissä’?

c) Jos kysymykseen 3 b vastataan myöntävästi, riittääkö tällöin, jos tiedotusvälineet väittävät jälkikäteen, että kuva on julkaistu etsintää varten, vai edellytetäänkö joka tapauksessa konkreettista etsintäkuulutusta, jolla pyydetään lukijoiden apua rikoksen selvittämiseksi ja joka liittyy suoraan valokuvan julkaisemiseen?

Vastaus 3)   

Tekijänoikeuden ja lähioikeuksien tiettyjen piirteiden yhdenmukaistamisesta tietoyhteiskunnassa 22.5.2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/29/EY direktiivin 2001/29 5 artiklan 3 kohdan e alakohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 5 kohdan kanssa, on tulkittava siten, että lehtikustantamon kaltainen tiedotusväline ei voi omasta aloitteestaan käyttää tekijänoikeudellista suojaa saavaa teosta vetoamalla yleisen turvallisuuden vaatimuksiin. Sitä, että se voi yksittäistapauksessa myötävaikuttaa tämän päämäärän toteuttamiseen julkaisemalla valokuvan etsinnän kohteena olevasta henkilöstä, ei kuitenkaan voida sulkea pois. Tällöin on edellytettävä, että käyttö tapahtuu tilanteessa, jossa toimivaltaiset kansalliset viranomaiset ovat tehneet päätöksen tai ryhtyneet toimenpiteisiin yleisen turvallisuuden takaamiseksi, ja että käyttö tapahtuu kyseisten viranomaisten suostumuksella ja siitä päätetään yhdessä niiden kanssa, jotta voitaisiin välttää vaara siitä, että jouduttaisiin ristiriitaan viimeksi mainittujen toteuttamien toimenpiteiden kanssa; turvallisuusviranomaisten esittämä konkreettinen, ajankohtainen ja nimenomainen pyyntö valokuvan julkaisemiseksi etsintätarkoituksessa ei ole kuitenkaan tässä välttämätön.

Kysymys 4)     

Onko direktiivin 2001/29 1 artiklan 1 kohtaa, luettuna yhdessä sen 5 artiklan 5 kohdan ja Bernin yleissopimuksen 12 artiklan kanssa, ja ottaen erityisesti huomioon ihmisoikeuksien ja perusvapauksien suojaamiseksi tehtyyn [Roomassa 4.11.1950 allekirjoitettuun] yleissopimukseen liitetyn ensimmäisen lisäpöytäkirjan 1 artikla ja Euroopan unionin perusoikeuskirjan 17 artikla, tulkittava siten, että valokuvateoksilla ja/tai valokuvilla ja erityisesti henkilökuvilla on ’heikompi’ tekijänoikeudellinen suoja tai ei lainkaan tällaista suojaa, koska niiden muuntelumahdollisuudet ovat liian pienet ’kuvan realistisuuden’ takia?”

Vastaus 4)  

Tekijänoikeuden ja tiettyjen lähioikeuksien suojan voimassaoloajan yhdenmukaistamisesta 29.10.1993 annetun neuvoston direktiivin 93/89/ETY 6 artiklaa on tulkittava siten, että henkilökuva voi saada tämän säännöksen nojalla tekijänoikeudellista suojaa edellyttäen, että tällainen valokuva on tekijänsä sellaisen luovan henkisen työn tulos, joka kuvastaa tekijänsä yksilöllisyyttä ja joka käy ilmi niistä vapaista luovista ratkaisuista, joihin tekijä on päätynyt valokuvaa toteuttaessaan, mikä kansallisen tuomioistuimen on selvitettävä kussakin yksittäistapauksessa. Sen jälkeen, kun on voitu saada varmuus siitä, että kyseessä olevaa henkilökuvaa voidaan pitää teoksena, sen suoja ei ole rajoitetumpi kuin suoja, jota mikä tahansa muu teos, mukaan lukien valokuvateos, saa.

Back to Blogs